Paikalliset ponnistukset, valtakunnalliset reformit ja monipuolinen yhteistyö ovat afrikkalaisten ja suomalaisten kuntien keinoja talouden vahvistamiseksi.
"Kunnat vastaavat peruspalveluiden tuotannosta yhä tiukemmissa talousoloissa ja kiistattomassa riippuvuudessa maailmantalouden epävakaisuuteen", Maailman kuntaliiton Afrikan osaston pääsihteeri Maurice Mbolela painotti Kuntaliiton Our Municipality in Global Economy -konferenssissa. Kuntayhteistyötä pohdittiin Tansanian Mwanzassa marraskuussa 2009.
Globaali talouskriisi vaikuttaa eri kuntien mahdollisuuksiin vastata peruspalveluista.
"Talouskriisi näkyy ja kuuluu kaupungin kaduilla alennusmyynteinä, rakennusten rapistumisena, tyytymättömyytenä - työttömyys, köyhyys ja kodittomien ihmisten määrä ovat kasvussa. Pahiten kriisi on iskenyt kaupunkien köyhiin", Nakurun apulaiskaupunginjohtaja Gladys Pkemei Keniasta kertoi.
Keniassa talouskriisin vaikutukset ovat konkretisoituneet turistien määrän vähenemiseen yli kolmanneksella. Teen vientihinta on laskenut, mutta kenialaisille leikkokukille on yhä kysyntää. Tansaniassa kukkia on sen sijaan jo jouduttu tuhoamaan, koska niiden vienti ei ole enää hintojen romahduksen jälkeen kannattanut. Samalla tuontituotteiden kuten kerosiinin ja riisin hinnat ovat reippaassa nousussa.
Kenian kuntaliiton ALGAK:in edustaja Joyce Nyambura odottaa suunnitteella olevan desentralisaatiota vahvistavan lakiuudistukselta tuovan kunnille vihdoinkin enemmän toimintavaltaa ja -mahdollisuuksia.
Esimerkit kuntayhteistyötä tekevistä Salon ja Swazimaan Mbabanen kaupungeista osoittivat kuntien panostavan toimintakyvyn säilyttämiseksi – sekä vahvistamiseksi – myös epävakaina aikoina. Mbabanen kaupungin talous on ollut vahvasti omaisuusverotuksen varassa. Viennin tyrehtyminen romahdutti tämän maksukyvyn – yhtiöitä lopetettiin, sijoituksia vähennettiin ja veronmaksussa epäonnistuneiden määrä lisääntyi.
"Meillä ei enää ollut kuntana mahdollista täyttää mandaattiamme. Teimme täyskäännös-strategian - pelastussuunnitelman kunnan talouden ja toiminnan elvyttämiseksi. Jos sen toteuttaminen epäonnistuu, petämme kuntalaiset, heidän luottamuksensa ja koko kaupungin olemassa olo on vaakalaudalla", Mbabanen koordinaattori Benedict Gamedze kuvasi tilanteen vakavuutta.
Strategia perustuu rakenneuudistukseen – yksiköiden vähentämiseen, toimintojen rationalisointiin ja keskittymiseen – ja talouden tehostamiseen sekä uudelleen järjestelyyn. Kaupungin taloudellisen kehittämisstrategian ja kunnallisten yrityspalvelujen kehittämistä on tuettu Mbabanessa pohjoinen-etelä kuntayhteistyössä.
Kuntien peruspalveluiden saatavuus on keskeinen tekijä köyhyyden vähentämisessä sekä yhteiskunnallisen vakauden ja kehitysmahdollisuuksien säilyttämisessä esimerkiksi koulutuksen kautta. Erilaisten kuntien yhteisiin haasteisiin voidaan vastata jakamalla tietoa, taitoja ja kokemuksia.
"Paikallistalouden vahvistamiseen tarvitaan kaikkia", Maurice Mbolela korosti.
Tampereen elinkeinojohtaja Kari Kankaala painotti pienyritysten merkitystä koko talouden selkärankana: business ei odota, vaan pistää vahtia myös viranomaisiin. Kun yritykset ja työpaikat lisääntyvät, myös koulutusmahdollisuuksien, eri alojen yhteistyön sekä tilojen, tekniikan ja verkostojen tarve kunnissa korostuu.
Tangan kaupungissa Tansaniassa on onnistuneesti tuettu naisia pienlainojen ja koulutuksen avulla yritysten perustamisessa ja niiden tuottavuuden tukemissa. Esimerkiksi siipikarjan kasvattaminen, meijerit, kaupat, puutarhojen hoito, päivähoitokodit ja kampaamot ovat olleet naisyrittäjien alaa, kaupunginvaltuutettu Miriam Kiwambo esitteli.
Nyt Tangan säästö- ja lainaosuuskuntaan kuuluu yli viisisataa jäsentä ja viime vuonna 265 naista sai lainan.
"Lainojen avulla perustettujen yritysten ansioista perheiden tulot ja lasten kouluttamiseen käytetyn rahan määrä ovat kasvaneet. Samalla naisten itseluottamus ja heidän perheessä saamansa arvostus ovat lisääntyneet, Kiwambo kertoi.
Tangan esimerkki herätti kiinnostusta:
"Etelä-etelä vuorovaikutusta tarvitaan, jotta hyvät käytännöt vahvistavat kaikkien osaamista. Tangassa on onnistuttu tasa-arvon edistämisessä, meillä olisi annettavaa ympäristökysymyksissä, hallintojohtaja Thami Matshego, Bojanala Platinumin seutukunnasta Etelä-Afrikasta innostui.
Konferenssissa kuultiin kannustavia esimerkkejä kuntayhteistyöstä niin päivähoidon ja varhaiskasvatuksen järjestämisestä Windhoeksissa Namibiassa ja ICT-alan kehittämisestä Tshwanessa, Etelä-Afrikassa sekä hyvän hallinnon edistämisen koulutuksesta Mwanzassa, Tansaniassa, johon toistasataa mwanzalaista viranhaltijaa on osallistunut ja jonka tuloksia on arvioitu pro gradu -tutkielmassa.
"Hyvä hallinnon koulutus selkeytti osallistujien ymmärrystä kunnan viranhaltijoiden työn tärkeydestä ja vastuusta. Se paransi työilmapiiriä ja nosti keskustelun aiheiksi monia arkojakin kysymyksiä, Tampereen koulutussuunnittelija Vesa Komonen valotti koulutuksen arvioinnin tuloksia.
Hyvän hallinnon koulutuksen tavoitteet olivat olleet yhdenmukaiset Tansanian paikallishallinnon reformin tavoitteiden kanssa, jotka korostavat paikallishallinnon viranomaisten luotettavuutta sekä kunnallisten palveluiden tuottamista läpinäkyvästi, tehokkaasti ja tuloksellisesti sekä osallistavaa lähestymistapaa niihin liittyvässä päätöksenteossa.
Tansanian paikallishallintoministeriön apulaisjohtaja Severine Kahitwan esittelemät Tansanian paikallishallintoreformin onnistumiset innostivat: köyhyyden vähentyminen, kuntien toimintamahdollisuudet ja resurssit sekä kansalaisten osallistuminen ovat edistyneet huomattavasti. Haasteena on yhä yhteisen vision ja sitoutumisen puute sekä resurssien epätasapuolinen jakautuminen valtion ja kunnan välillä.
Suomen Tansanian-suurlähetystössä työskentelevän erityisasiantuntija Iina Soirin mukaan kuntien kehitysyhteistyö tukee valtakunnallisen reformin paikallista toteutumista.
"Saamme käytännön tietoa yhteisten kehitystavoitteiden edistymisestä, vaikutuksista ja rajoituksista kuntien arjessa. Myös kuntaliitot ovat keskeisiä osallistujia tässä keskustelussa sekä kehityslinjausten toteuttamisen ohjauksessa", Soiri sanoi.
Konferenssissa lähes 80 kuntien sekä kuntaliittojen edustajaa jakoi tietoa niin valtakunnallisista reformeista kuin paikallisista ponnistuksista kuntatalouden vahvistamiseksi Etelä-Afrikassa, Swazimaassa, Keniassa, Namibiassa, Tansaniassa, Ghanassa ja Suomessa. Myös läpinäkyvä hallinto ja ympäristö- ja tasa-arvohaasteet sekä Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelman kehittäminen olivat konferenssin aiheina.
Siru Aura
Kirjoittaja työskentelee ohjelmavirkailijana ja tiedottajana Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelmassa.
Päivitetty 14.1.2010
