Helsingissä 10. helmikuuta järjestettävä Itämeri-huippukokous ei ole mikään tavallinen huippukokous. Ainutlaatuisen kokouksesta tekee se, että mukana ovat niin julkiset toimijat kuin säätiöt ja yrityksetkin. Kokouksessa keskitytään julkilausumien sijaan toimintaan.
Itämeri-huippukokoukseen eli Baltic Sea Action Summitiin pääsee mukaan vain tekemällä konkreettisen sitoumuksen Itämeren hyväksi. ”Tulossa on hieno ja tuloksia tuottava kokous”, ulkoministeriön Itämeri-suurlähettiläs Jari Luoto kertoi torstaina huippukokouksesta järjestetyssä taustatilaisuudessa. ”Aloite on saanut erittäin myönteisen vastaanoton.”
Finlandia-talolla järjestettävää huippukokousta isännöivät tasavallan presidentti Tarja Halonen, pääministeri Matti Vanhanen ja Baltic Sea Action Group -säätiön (BSAG) hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin. Kokouksen järjestelyistä vastaa ulkoministeriö.
”Olemme saaneet sitoumuksia yrityksiltä, julkisilta toimijoilta, kansalaisjärjestöiltä ja jopa yksityishenkilöiltä”, kertoi BSAG:n kehitysjohtaja Anna Kotsalo-Mustonen. ”Jokainen voi auttaa Itämerta parhaiten tekemällä sitä, missä itse on hyvä. Näin saadaan motivoitua eri tahot käyttämään omaa osaamistaan.”
”Huippukokous on iloinen talkookokous. Sinne kerääntyvät ne, jotka ovat jo käärineet hihansa ylös”, Kotsalo-Mustonen summasi.
Huippukokouksen sisältöjohtaja Saara Kankaanrinta korosti hänkin positiivisen yhteistyön merkitystä. ”Tavoitteena on luoda koko Itämeren laajuinen positiivinen henki ja päästä yksittäisistä hankkeista ja maiden erillisistä ponnisteluista yhdessä tekemiseen.”
Tässä on onnistuttu, sillä sitoumuksia on saatu kasaan jo yli 130 ja huippukokoukseen on tulossa korkean tason edustus kaikista Itämeren alueen valtioista. Vieraiden joukossa nähdään muun muassa Venäjän pääministeri Vladimir Putin ja Ruotsin kuningas Kaarle XIV Kustaa. Osallistumisensa ovat vahvistaneet myös Latvian presidentti Valdis Zatlers, Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite, Viron pääministeri Andrus Ansip, Norjan pääministeri Jens Stoltenberg sekä Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen.
Huippukokous ei ole syntynyt itsestään, vaan sen eteen on tehty paljon töitä. Ulkoministeriö järjesti marras-joulukuussa tilaisuuksien sarjan, jossa hanketta esiteltiin yrityksille, viranomaisille ja median edustajille. Työssä ovat olleet mukana myös Suomen edustustot Itämeren alueen maissa. ”Olemme käyneet keskusteluja valtionpäämiesten ja ympäristöviranomaisten kanssa sitoumusten sisällöstä”, Luoto kertoi.
BSAG:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin korosti, että Itämerta ei voida pelastaa pelkästään yritysten ja yksityisten voimin, vaan mukaan tarvitaan ehdottomasti myös julkinen valta. ”Julkisen vallan antamat rajoitukset ja määräykset ovat erityisen tärkeitä. Yritysten velvoitteena on sitten täyttää nämä määräykset”, Herlin totesi.
Valtioiden Itämeri-sitoumukset julkaistaan viimeistään kokouksen aikana. Luoto paljasti, että Suomen hallituksen sitoumus liittyy Itämeren rehevöitymiseen ja sisältää monia erilaisia toimenpiteitä. Myös tasavallan presidentti tekee oman sitoumuksensa Itämeren hyväksi.
Työ Itämeren hyväksi ei lopu huippukokoukseen, vaan sitoumusten toteuttamista seurataan kokouksen jälkeen. ”Kun mustat autot kaartavat pois kokouspaikalta, meidän työmme alkaa”, naurahti Kankaanrinta.
