Ilmakuvauskampanjan järjestäminen Keniassa vaatii kokonaisuuden hallintaa, kirjoittaa Helsingin yliopiston geoinformatiikan professori Petri Pellikka.
Tarvitaan digitaalinen ilmakuvauskamera, hyperspektraalinen keilain, lehtialamittari, klorofyllimittari, kaksi kenttäspektrometriä ja kolme 25 neliömetrin heijastuslakanaa.
Tavaroiden kuljettamiseen matkatavaroina ja käsimatkatavaroina Suomesta Keniaan tarvitaan kahdeksan tutkijaa. He muodostavat myös ilmakuvausmiehistön ja kenttämittausosaston. Lisäksi tarvitaan kolme autoa, majoitus ja ruokaa 14 hengelle, toimiva väriprintteri ja tietysti kuvauslentokone.
Kolmen heijastuslakanan levittämiseen tasaiselle ja avoimelle paikalle tarvitaan jalkapallokenttä. Sellainen vuokrattiin neljäksi päiväksi.
Kuvauslentokoneen Cessna Caravanin ja pilotin antoi käyttöön Kenian ympäristöministeriön luonnonvarojen kaukokartoituksen laitos (Department of Resource Surveys and Remote Sensing), joka järjesti myös kuvausluvat. Kenttämittauksiin osallistui viisi kenialaista tutkijaa ja seitsemän Helsingin yliopiston tutkijaa ja opiskelijaa. 15 tynnyrillistä lentopolttoainetta kuljetettiin kuorma-autolla Nairobista Voin kentälle.
Kampanja toteutettiin ulkoministeriön rahoittaman CHIESA-hankkeen takia. Kehitysyhteistyöhankkeessa tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ekosysteemipalveluihin ja erityisesti maissin, avokadon, kahvin ja kaalikasvien pölyttäjiin ja tuhohyönteisiin eri korkeusvyöhykkeissä Itä-Afrikan vuorilla.
Hankkeen ydinalue on Taitavuoret Kaakkois-Keniassa, joka on ollut tutkimuskohteenani jo vuodesta 2003. Tutkimusta varten kuvataan ilmasta käsin neljän kilometrin levyinen linja tasangolta, 800 metrin korkeudessa sijaitsevasta Mwataten kaupungista, vuorten korkeimmalle huipulle, Vurialle 2200 metriin. Matkalla ohitetaan myös Wundanyi, jossa sijaitsee Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasema.
Samalla kuvattiin muita kohteita toisia hankkeita varten kuten Taitavuorten erilaisia metsiä biomassan ja hiilivarannon määrittämistä varten.
Lentomiehistö majoittautui lentokentän viereen Voihin ja kenttämittausosasto Taitan tutkimusasemalle. Kunkin kuvauspäivän päätteeksi tavattiin, jotta kenttämittausosasto saisi päivällä kuvatun materiaalin seuraavan päivän kartoitustöihin. Se oli ainutlaatuista, sillä yleensä maastotöiden kuvamateriaali on ainakin muutaman kuukauden vanhaa.
Välillä se aiheutti vakoilutunnelmaa. Kerrankin kerroin peltoa kuokkivalle emännälle, hän oli eilen yhteentoista mennessä kuokkinut vasta neljä neliömetriä. Toisena päivän kyselin isännältä, että mitä hänellä oli ollut edellispäivänä maissipellolla, kun siinä oli valkoinen piste kuvassa. Vastaus oli valkoinen puolen neliömetrin säkki. Nikonin kuva-aineiston seitsemän sentin maastoresoluution avulla pystyi erottamaan jopa sähkölinjan langan.
Kenttämittauksissa kartoitettiin 20:n yhden hehtaarin kokoisen alueen maatalouskasvit automaattisen kuvantulkinnan maastotiedoksi.
Maatalouskasvit vaihtelivat: kukkakaalia, maissia, papuja, salaattia, sokeriruokoa, banaania, mangoa tai nuolijuurta riippuen veden läheisyydestä tai kyseisen hehtaarin sijainnista eri korkeusvyöhykkeissä.
Samoilla pelloilla mitattiin eri maatalouskasvien lehtipinta-alaa, lehtivihreää tai spektrejä. Kansainvälisen hyönteistutkimuslaitoksen icipen, tutkijat vielä keräsivät maissin ja kaalin tuhohyönteisiä. Uudet ilmakuvat georeferoituamme koordinaattijärjestelmään ja mitattuamme GPS:llä mittauspisteille koordinaatit, saamme yhdistettyä tulokset paikkatietoaineistoihin geospatiaalista mallinnusta varten.
Video: Ilmakuvausta ja maastotöitä Keniassa
Kuva-aineiston ja kenttämittausaineiston analyysi on vasta alussa. Seuraavaksi kuvataan projektin muita alueita Etiopiassa ja Tansaniassa.
Kenialaisten kumppanien tutkimuskapasiteetti vahvistuu yhteisen tutkimuksen kautta. Hankkeen ohessa syntyy myös opinnäytetöitä: Helsingin yliopistossa kaksi väitöskirjaa ja muutama pro gradu -tutkimus sekä yhteistyössä Nairobin yliopiston ja Jomo Kenyatta -maatalousyliopiston kanssa neljä väitöskirjaa.
Kenialaisten yliopistojen kanssa suunnitellaan yhteistutkintoa molempien osapuolten kapasiteettia vahvistamaan. Paikallisia viljelijöitäkään ei ole unohdettu, sillä hanke tiedottaa tutkimustuloksista ja ohjaa viljelijöitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen paikallisten maatalousneuvojien välityksellä.
Hanke toteuttaa omalta osaltaan Helsingin yliopiston kuuluttamaa globaalia vastuun kantoa.
Petri Pellikka
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston geoinformatiikan professori ja Taitan tutkimusaseman johtaja Keniassa.
Ilmakuvaussensoreina käytettiin Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen omia laitteita. Hyperspektraalinen AISA Eagle on kuvantava spektrometri, jolla voidaan tallentaa useita satoja vain muutaman nanometrin levyisiä aallonpituuskanavia sinisestä lähi-infrapunan aallonpituusalueelle.
Oulaisen Specimin valmistaman laitteen etu on, että se pystyy tunnistamaan kunkin puulajin, maatalouskasvin, kasvitaudin tai mineraalin, sillä kullakin kohteella on aina oma ainutlaatuinen heijastuskäyränsä.
Ammattilaisjärjestelmäkamera NIKON D3X on osa suomalaista alkuperää olevaa EnsoMosaic ilmakuvausjärjestelmää, jolla kuvattiin Taitavuoria jo 2000-luvun alussa.
Maastomittauslaitteet lainattiin yhteistyökumppaneilta: Suomen Ympäristökeskukselta, Geodeettiselta laitokselta ja Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitokselta.
