Suomalaista ajokorttia haetaan kotipaikkakunnan paikallispoliisilta Suomesta.
Avioliittoa ei voi solmia Suomen suurlähetystössä.
Ulkomailla tapahtuvaa vihkimistä varten tarvittavat asiakirjat on selvitettävä vihkijältä.
Pohjoismaiden ulkopuolella tapahtuvaa vihkimistä varten Suomen kansalainen tarvitsee todistuksen Suomen kansalaisen oikeudesta mennä avioliittoon ulkomaan viranomaisen edessä. Todistuksen saa viimeisen kotikunnan maistraatista/ seurakunnasta.
Suomessa katsotaan päteväksi avioliitto, joka on solmittu vieraan valtion viranomaisen edessä kyseissä valtiossa voimassa olevan lain mukaisesti.
Jotta avioliittotieto voidaan Suomessa merkitä väestötietojärjestelmään, tulee henkilön toimittaa alkuperäinen virallisesti laillistettu avioliittotodistus Suomen edustustoon tai sen voi lähettää Suomeen viimeisen kotikunnan maistraatille. Kenian viranomaisten antamat todistukset laillistetaan siten, että ne ensin varmennutetaan Kenian ulkoministeriössä (Ministry of Foreign Affairs, Harambee Avenue, Nairobi) ja tämän jälkeen Suomen suurlähetystössä.
Suomen kirkon vihkimisoikeudet ulkomailla
Ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset voivat hakea henkilökorttia miltä tahansa poliisilaitokselta Suomessa. Henkilökortti on voimassa 5 vuotta ja sitä voi käyttää passin sijasta kaikissa EU-maissa, Sveitsissä, Liechtensteinissa, San Marinossa ja Pohjoismaissa.'
Jotta ulkomailla (paitsi pohjoismaat) laadittu ulkomaan viranomaisen antama asiakirja saisi tarkoitetun oikeusvaikutuksensa Suomessa, on asiakirja laillistettava (legalisoitava).
Asiakirjan laillistaminen on asiakkaan oikeusturvaan liittyvä toimenpide, jolla varmistetaan se, että todistuksen antajalla on oikeus antomaassa maan lakien mukaan tällaisen todistuksen antamiseen ja että se on annettu oikeansisältöisenä ja on pätevä asiakirja antomaassa. Esimerkiksi vihkitodistuksessa on tärkeää, että vihkijänä toimineella henkilöllä on oikeus maansa lakien mukaan vihkiä.
Laillistaminen tehdään kahdella eri tavalla riippuen siitä, onko kyseinen maa allekirjoittanut Haagin yleissopimuksen vuodelta 1961 vai ei. Haagin sopimukseen liittyneistä maista toimitettu asiakirja laillistetaan ns. Apostille-todistuksella (leima tai paperinen todistus).
Kenia ei ole liittynyt Haagin yleissopimukseen, joten Kenian viranomaisten antamat todistukset laillistetaan siten, että ne ensin varmennutetaan Kenian ulkoministeriössä (Ministry of Foreign Affairs, Harambee Avenue, Nairobi) ja tämän jälkeen Suomen suurlähetystössä.
Suomen ulkomaan edustustoissa voidaan suorittaa tiettyjä julkisen notaarin tehtäviä
Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa:
Julkisen notaarin tehtävistä ulkomailla perittävä toimitusmaksu on 30 euroa/vahvistus. Maksua ei peritä sosiaalisen tuen tai avustuksen hakemiseen tarvittavasta todistuksesta (esim. eläke tai opintotuki).
Lisäksi edustustoilla on mahdollisuus suorittaa muuhun lainsäädäntöön liittyviä tehtäviä kuten isyyden tunnustamisen vastaanottaminen ja kiinteistökaupan vahvistaminen.
Jotta tieto ulkomailla Suomen kansalaisen lapsen syntymästä voidaan Suomessa merkitä väestötietojärjestelmään, tulee lapsesta toimittaa laillistettu syntymätodistus lähimpään Suomen edustustoon tai sen voi lähettää Suomeen äidin viimeisen kotikunnan maistraatille. Kenian viranomaisten antamat todistukset laillistetaan siten, että ne ensin varmennutetaan Kenian ulkoministeriössä (Ministry of Foreign Affairs, Harambee Avenue, Nairobi) ja tämän jälkeen Suomen suurlähetystössä.
Lapsi ei saa henkilötunnusta ja siten ei myöskään passia ennen kuin hänen henkilötietonsa ovat maistraatissa asianmukaisten asiakirjojen perusteella merkitty väestötietojärjestelmään.
Väestötietojärjestelmä on valtakunnallinen atk-rekisteri, jossa on perustiedot Suomen kansalaisista ja Suomessa vakinaisesti asuvista ulkomaalaisista. Väestötietojärjestelmää ylläpitävät Väestörekisterikeskus ja maistraatit. Tietojen rekisteröinti perustuu kansalaisten ja viranomaisten lakisääteisiin ilmoituksiin.
Kun Suomen kansalainen asuu ulkomailla, säilyvät hänen henkilö- ja asumistietonsa Suomessa ajantasaisina vain, jos hän itse huolehtii tietojensa ilmoittamisesta Suomeen. Henkilö voi tehdä ilmoituksen joko viimeisen kotikuntansa maistraattiin tai lähimpään Suomen edustustoon nykyisessä asuinmaassaan. Ilmoitettavia tietoja ovat muun muassa tiedot avioliitosta, avioerosta, lasten syntymästä ja asuinosoitteesta.
Väestörekisteri-ilmoituksiin liitetään alkuperäinen laillistettu asiakirja tai virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös laillistetusta asiakirjasta.
Lisätietoa suomi.fi -sivulla, jossa voi tehdä ilmoituksen ulkomailla syntyneestä Suomen kansalaisesta, ulkomailla vihitystä Suomen kansalaisesta sekä ulkomailla kuolleesta Suomen kansalaisesta (kirjoita hakuehdoksi 'ilmoitus ulkomailla').
Eläinten tuonti- ja vientivaatimukset vaihtelevat eläinlajin ja alkuperämaan mukaan.
